Nove Linga


	
	"He ved me is gëvilte eáll tima, compré andera, is nu realízende vid Nove Lingas."
	
	Ensimmäiset vakavat yritykset yhteisestä kielestä syntyivät puolalaisen L.L. Zamenhofin päässä. Tämä johti
	esperanton kehittämiseen. Monille hankalien äänteiden ja sanaston takia kuitenkin kielen puhujamäärä jäi
	muutaman miljoonan alapuolelle. Vuonna 2030 alettiin yhteiskielen ideaa pohtia vakavemmin, ja jo muutamaa
	vuotta myöhemmin, vuonna 2032, kielen kehitys oli jo täydessä vauhdissa, projektia johti Norda Terras Universitan
	artifikaalikielten professori A. Saegehús.	 

	Perusperiaatteena oli, että kieleen otettaisiin sanoja tasapuolisesti germaanisista-, ja romaanisista kielistä, 
	koska tämä takaisi sanaston nopean ja helpon omaksuttavuuden noin 65%:lle maailman väestöstä. Esimerkkeinä
	voidaan esittää vaikkapa seuraavat sanat, joista näkee helposti niiden samankaltaisuuden alkuperäiskieliin.

	patera		'isä'		(engl. father; esp. padre; saks. vater; ransk. papa)
	snieva		'lumi'		(engl. snow; esp. nieve; saks. schnee; ransk. neige)
	mana		'mies'		(engl. man; esp. hombre; saks. mann; ransk. homme)
	spaca		'avaruus'		(engl. space; esp. espacio; saks. weite; ransk. espace)

	Vuonna 2039 - kun kieli oli loppuunkehitetty - säädettiin laki, joka määräisi Etelä-, ja Pohjois-Amerikassa, sekä
	Euroopassa koulua käyvät velvollisiksi opiskelemaan uutta kieltä, Nove Lingaa. Kuitenkin kielen kehitykseen
	palkatut huippulingvistit kunnioittivat liikaa muinaiskieliä, ja kielten rikkautta. Tämän tuloksena kielestä
	tuli aluksi liian monimutkainen. Nove lingan ensimmäisessä versiossa oli kuusi sijamuotoa, omistusliitteet, sekä
	verbien persoonataivutus. Nämä kuitenkin poistettiin kielestä vuonna 2045 pidetyn kielen uudistamista koskevan
	konferenssin jälkeen. Kuitenkin hienostoperheissä ja uskonnollisissa menoissa poistetut asiat esiintyvät yhä.

	Nove Linga ei kuitenkaan saavuttanut koko maailman väestöä, kuten oli täysin loogista odottaa. Vuonna 2279
	ULO:n (Unitas Linguas Organisata) tekemän tutkimuksen mukaan maapallon väestöstä 55% puhui äidinkielenään
	Nove Lingaa, ja jäljellejäävistä 15% puhui sitä tyydyttävästi. Kolonisoiduilla planetoilla tulokset olivat
	huomattavasti parempia - Nove Lingaa äidinkielenään puhui hieman yli 98%.

	Vuonna 2193 käytteenotettu HES (Hegemonas Educata Sistema), eli Hegemonian yhteinen opetusjärjestelmä edesauttaa
	kielen pysymistä muuttumattomana, koska jokaisen planeetan kouluissa katsellaan holoprojektorilta samoja luentoja,
	jotka lähetetään maastakäsin puhtaaksi ja murteettomaksi Nove Lingaksi.


			
	
	Näyte kielestä:   (exempla é lingua)

	"Eáll mani sind ustificadet in comprénde andera mid en ia mesame linguan, ia sva obliboundi in stude
	he mid hes terras offerende çansis als equalita lingua mid hes matéras linguas, yed respectande
	in hes populas culturan, historan ia origínen linguan." - Unita Linguas Organisata (2039)

	"Kaikki ihmiset ovat oikeutettuja ymmärtämään toisiaan yhdellä ja samalla kielellä, ja täten velvollisia opiskelemaan
	sitä maansa tarjoamien mahdollisuuksien mukaan tasa-arvoisena kielenä äidinkielensä kanssa, kuitenkin kunnioittaen
	oman kansansa kulttuuria, historiaa ja alkuperäiskieltä" - Yhteiskielen järjestö (2039)


	Kieli pähkinänkuoressa   (dealte enformata é lingua)

	- rakenteeltaan agglutinoivan* ja fuusioivan** sekatyyppi
	- ei epäsäännöllisyyksiä ääntämisessä eikä kieliopissa
	- ei artikkeleita
	- ei yhdyssanoja
	- yksi kolmannen persoonan pronomini kuvaamaan sanoja "se" ja "he"
	- sanapaino on virallisesti toisella tavulla, mutta ensimmäisen tavun painotus on yleistymässä
	- vokaaleja on viisi, a, e, i, o, u, pitkää vokaalia meritään aksenttimerkillä á, é jne.
	- 3 sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi (akkusatiivi vain Marsissa ja Kuussa)
	- kaikki substantiivit loppuvat yksikössä a:han, monikossa i:hin.
	- kaikki adjektiivit loppuvat yksikössä e:han, monikossa o:hin.
	- adjektiiveja voidaan käyttää verbeinä johtamattomina: alte = 'korkea' -> mi alte = 'minä korostan, minä kasvan'
	- prefiksi de- kääntää adjektiivin tai verbin merkityksen. alte -> dealte = korkea -> matala.
	- suffiksi -za ilmaisee paikkaa, jossa kantasanan tarkoite esiintyy runsaana. húsa -> húsaza = talo -> kaupunki.
	- suffiksi -ra ilmaisee kantasanalle ominaista toimijaa tai tekijää. scipa -> scipara = laiva, alus -> laivuri, kapteeni
	- verbeillä on kolme tempusta: preesens (menet), preteriti (menit) ja futuuri (menet tulevaisuudessa)
	- verbeillä on kolme modusta: indikatiivi (menet), konjunktiivi (menisit), imperatiivi (mene!)
	- sanajärjestys on SVO (subjekti, verbi, objekti). esim. "he vídet combat" = (he näkivät taistelun)


	* agglutinoivalla tarkoitetaan kieltä, jossa sanoja johdetaan ja taivutetaan lisäämällä niihin jälki-, ja etuliitteitä. esim. "koira+ni+han", "katso+n -> katso+mme"
	** fuusioivalla tarkoitetaan kieltä, jossa sanoja johdetaan ja taivutetaan muuttamalla niiden sisäisiä äänteitä. esim. "man -> men, come -> came" 
Aakkoset (Alfabeti)
	
	
	Kirjain/äänne	nimi		esim.		ääntämisohje		käännös
	A		á		auto		[au'to]			auto	
	B		be		bere		[be're]			kantaa		
	C		sé		compré		[kom'pre:]			ymmärtää
	Ç		khé		çansa		[khan'sa]			mahdollisuus
	D		dé		dome		[do'me]			tuomio
	E		é		equalita		[ek'valita]			tasa-arvo
	F		af		feir		[feir]			kaukainen
	G		gé		gást		[ga:st]			kummitus, henki
	H		ah		he		[he]			he
	I		í		ia		[ja]			ja
	L		al		lera		[le'ra]			lukea
	M		am		mesame		[me'same]			sama
	N		an		nova		[no'va]			uusi
	O		ó		origína		[o'rigi:na]			alkuperäinen
	P		pé		patera		[pa'tera]			isä
	Q		qú		qam		[kam]			kuin
	R		ar		rode		[ro'de]			punainen
	S		as		sva		[sua]			kuten, samalla tavalla
	T		té		terra		[ter'ra]			maa, maailma
	U		ú		uníte		[uni:'te]			yhdistää, yhdistyä
	V		vé		vers		[vers]			kohti
	X		iks		xeno		[kse'no]			muukalainen
	Z		zé		zóme		[zo:'me]			tarkentaa
Substantiivit (Substantivi)


	Kaikki Nove lingan substantiivit päättyvät perusmuodossaan a:han. Monikko muodostetaan korvaamalla loppu
	a i:llä. 

	Sijamuotoja oli yleiskielessä alunperin kuusi, joista kolmen käytöstä luovuttiin jo ensimmäisten muutamien vuosien
	kuluessa, koska kielen perusperiaate - yksinkertaisuus - ei toteutunut halutulla tavalla. Muutama vuosikymmen Marsin
	ja Kuun kolonisoinnin jälkeen, vuonna 2135, pidettiin maassa kielen yksinkertaistamista koskeva äänestys, jossa
	äänestettiin akkusatiivin poisjättämisestä. Äänestyksen syynä oli jo kauan puhekielessä esiintynyt akkusatiivin
	korvaaminen nominatiivilla. Äänestyksen tulokset suututtivat monia, koska ehkä yllättäen, akkusatiivin käyttö 
	poistettiin myös kirjakielestä. Äänestys ei kuitenkaan koskenut Marsia ja Kuuta, tästä johtuen akkusatiivi on niissä
	käytössä edelleen.

	Harmaalla merkityt sijamuodot ovat poistettu käytöstä, niitä saattaa nähdä ainoastaan vahnemmassa kirjallisuudessa.

				yksikkö		monikko
		nominatiivi	scipa		scipi			laiva - laivat
		akkusatiivi	scipan		scipin			laivan - laivoja	
		genetiivi		scipas		scipis			laivan - laivojen

		latiivi		scipant		scipint			laivaan, laivalle - laivoihin, laivoille
		lokatiivi		scipaní		scipiní			laivassa, laivalla - laivoissa, laivoilla	
		ablatiivi		scipante		scipinte			laivasta, laivalta - laivoista, laivoilta


	Nominatiivi (nominativa)

		Nominatiivia käytetään lauseessa:
		- subjektina, esim. Mana víde scipan 'mies näkee aluksen'.
		- appositiona, esim. Terra is planéta 'maa on planeetta'.

	*Akkusatiivi (axusativa)

		Akkusatiivia käytetään lauseessa:
		- objektina, esim. mi lera bócan 'minä luen kirjaa'.
			
	Genetiivi (genetiva)

		Genetiiviä käytetään:
		- omistajaa ilmaistessa, esim. Scipas armi 'aluksen aseet'.

	Omistusliitteet (posesiva sufixi)

		Omistusliitteitä ei enää käytetä, alkuperäisessä yhteiskielessä ne kuitenkin olivat:

		scipami		->	mis scipa	(laivani)
		scipati		->	tis scipa	(laivasi)
		scipah		->	his scipa	...
		scipame		->	mes scipa
		scipate		->	tes scipa
		scipanz		->	hes scipa

Adjektiivit (Adiectivi)


	Kaikki Nove lingan adjektiivit päättyvät perusmuodossaan e:han. Monikko muodostetaan korvaamalla loppu e o:llä. Adjektiivi on aina 
	ennen pääsanaansa, kuten suomessakin.


				yksikkö (singa)	monikko (plura)
		nominatiivi	alte		alto			korkea, pitkä, suuri... 
		akkusatiivi	alten		alton				
		genetiivi		altes		altos			

		latiivi		altent		altont			
		lokatiivi		altení		altoní			 
		ablatiivi		altente		altonte			


	Kongruenssi (congruensa)

		Adjektiivit kongruoivat pääsanansa kanssa sijassa ja luvussa. Esim. alte mana 'pitkä mies' -> altos manis 'pitkien miesten'.

	Adjektiivien komparaatiot (adiectivis comparati)

		Adjektiivien komparaatiot, eli vertailut muodostetaan käyttämällä laatusanoja  ja mést, esim.
		
		- Will is alte 					'Will on pitkä'
		- Max is mó alte qam Will				'Max on pidempi kuin Will'
		- Max is mést alte					'Max on pisin' 

	Adjektiivin muuttaminen substantiiviksi (convertende adiectivi fur substantivi)

		Adjektiiveista voidaan johtaa substantiiveja muuttamalla vartalon loppuvokaali yksikössä a:ksi, tai monikossa i:ksi. Esim.

		- alte (pitkä, korkea, suuri)	 ->>		alta (pituus, korkeus, suuruus)
		- rose (punainen)		 ->>		rosa (punaisuus)
		- enterte (viihdyttävä)		 ->>		enterta (viihde, viihdytys)

		- alto (pitkät..)		 ->>		alti (pituudet..)

	Adjektiivien käyttö verbeinä   (usende adiectivi als verbi)

		- Will is alte				'Will on pitkä'
		- Will alte					'Will kasvaa'
		- Will alte flori				'Will kasvattaa kukkia'
		
		- Solara is luze				'Aurinko on kirkas'
		- Dag luze 					'Päivä kirkastuu
		- Als nat is deluze				'Yöllä on pimeää'
		- Nat comez, dag is deluzende			'Yö tulee, päivä on pimentymässä'
		
Prepositiot (Prepositi)


		Nominatiiviin liittyvät prepositiot (prepositi vid nominativis)

			in scipa				aluksessa, aluksella
			é scipa				aluksesta, alukselta
			fur scipa				alukseen, alukselle
			als scipa				aluksena
			bifar scipa				ennen alusta, aluksen takana
			iftar scipa				aluksen jälkeen, aluksen edessä
			sub scipa				aluksen alla
			supra scipa			aluksen yllä
			pro scipa				aluksen ohi
			nár scipa				aluksen lähellä
			vers scipa				alusta kohti
			per scipa				aluksen kautta
			
			inter scipi				alusten välissä
			

		Genetiiviin liittyvät prepositiot (prepositi vid genetivis)
		
			vid scipas				laivan kanssa, laivan läsnäollessa
			devid scipas			ilman alusta, ilman laivan läsnäoloa
				


Verbit (Verbi)


	Alunperin verbit suunniteltiin taipuviksi persoonissa, kuitenkin yksinkertaisuus taas laiminlyötiin huomaamatta.
	Tästä johtuen persoonapäätteet otettiin pois käytöstä jo kehitysvaiheessa.

			nykyään	(nu dága)					alunperin   (als origínele)
		mi	víde		minä näen				vide
		ti	víde		sinä näet				videst
		hi	víde		hän näkee				videt
		me	víde		me näemme			videum
		te	víde		te näette				videti
		he	víde		he näkevät			vidend

	Tempukset (tempi)

		Verbeillä tempuksia, eli aikamuotoja on kolme: Preesens, preteriti ja futuuri.

		(preesens)		mi víde			minä näen
		(preteriti)		mi vídet			minä näin
		(futuuri)		mi vídez			minä tulen näkemään

	Modukset (modi)

		Verbeillä moduksia, eli tapaluokkia on kolme: indikatiivi, konjunktiivi ja imperatiivi.

		(indikatiivi)			ti víde			sinä näet
		(konjunktiivi)		ti vídema			sinä näkisit
		(imperatiivi)		ti vídest!			näe!

	Nominaalimuodot (nominala formi)

		Verbeillä on kolme nominaalimuotoa.

		infinitiivi:		víde				nähdä
		gerundi:		vídende				näkevä, näkeminen
		*partisiippi:	gëvíde				nähnyt, nähyt
		
		*gë- prefiksissä e tulee merkitä umlautina selkeyden vuoksi. Ääntämiseen se ei vaikuta.

	Esimerkkejä (exempli)
		
		Huomioi akkusatiivin päätteen vapaaehtoisuus.		

		If ti vídema Firecloud(an), ti amazema.		 	"Jos näkisit firecloudin, hämmästyisit"
		Mi studet in Mars 					"Kävin koulua Marsissa"
		If mi studemat in Europa, quis mi isma mó visze		"Jos olisin käynyt koulua Europassa, olisin ehkä viisaampi"
		Te presentest fur comandar(an)! 			"Ilmoittautukaa komentajalle!"
		Mes fusia reactora is deacte 				"Fuusioreaktorimme on epäkunnossa."



Johtimet (Derivati)


	Sanoja voidaan johtaa toisiksi lisäämällä niihin päätteitä:

		scipa				laiva, alus
		scipaza				laivasto
		scipara				laivuri, kapteeni
		scipe				lentää aluksella, seilata

		libra				kirja
		libraza				kirjasto
		librara				kirjuri, kirjoittaja
		libre				kirjoittaa

		húsa				talo
		húsaza				kylä, kaupunki (suoraan käännettynä: paikka jossa on taloja)
		húsara				talon asukas
		húse				asua, asuttaa


	Adjektiivit ja osa verbeistä voidaan kääntää päinvastaisiksi prefiksillä de-:

		alte				pitkä, suuri, korkea
		dealte				lyhyt, pieni, matala
		
		ame				rakastaa
		deame				vihata
	
		luze				valoisa
		deluze				pimeä
		deluzeza				pimeys (pimeän paikka)

Numeraalit (Numerali)


	Numerojärjestelmä on yksinkertainen, kirjoitettaessa suurempia lukuja ne yhdistetään väliviivalla. Monikon, eli
	kielelle ominaisen i:hin päättyvän luvun jälkeen väliviivaa ei tule. Järjestysluvut muodostetaan lisäämällä 
	viimeiseen lukuun pääte -sta.

			Numerot  (numeri als çardinali)				Järjestysluvut    (numeri als ordinali)	
		1.	una						unasta
		2.	dia						diasta
		3.	tria						triasta	(kolmas) -> triasti (kolmannet)		
		4.	fidva						...
		5.	fimfa
		6.	sixa
		7.	sibuna
		8.	áhta
		9.	nina
		10.	tina
		11.	tina-una
		12.	tina-dia
		20.	dia-tini
		21.	dia-tini una
		30.	tria-tini
		90.	nina-tini
		99.	nina-tini nina					nina-tini tinasta
		100.	sia
		101.	sia-una
		110.	sia-tina-una (sata-kymmenen-yksi)
		120.	sia dia-tini una (sata kaksi-kymmenen yksi)
		200.	dia-sí
		210.	dia-sí tina
		253.	dia-sí fimfa-tini tria
		999.   	nina-sí nina-tini nina
		1000.   	thosa
		1001.   	thosa-una
		1500.   	thosa fimfa-sí
		1894.	thosa áhta-sí nina-tini fidva
		9582.	nina-thosi fimfa-sí áhta-tini dia
		203451.	dia-sí tria-thosi fidva-sí fimfa-tini una

		1,000,000.		miliona
		1,000,000,000.		biliona
		1,000,000,000,000.	triliona

		5,203,656,345	fimfa-bilioni dia-sí tria-milioni sixa-sí fimfa-tini sixa-thosi tria-sí fidva-tini fimfa
				(viisi-biljoonat kaksi-sadat kolme-miljoonat kuusi-sadat viisi-kymmenet kuusi-tuhannet kolme-sadat neljä-kymmenet viisi)


	Vuonna 2040 Nova Linga otettiin käyttöön			Als anna dia-thosi fidva-tini Nova Lingan ist nimet 	
Fraaseja ja lauseita (Frasáçi ia Clausi)


	Szia!						Terve!
	Deszia!						Näkemiin!
	Ge dága						Hyvää päivää
	Ge náta						Hyvää yötä
	Danca tin						Kiitoksia						

	Speke tu Nove Linga?					Puhutko Nove Lingaa?
	Mi speke ni ge Nove Linga.				En puhu hyvin Nove Lingaa.

	Finniça(n) is speket bar mid 200,000 manis.			Suomea puhuu vain 200,000 ihmistä.
	Mandariça(n) is speket mést eftir Nove Linga.		Mandarinikiinaa puhutaan eniten Linga Novan jälkeen.
	
	Vér is spacascipa doça?				Missä on avaruusalustelakka?
	He is bifar fabríca.					Se on tehtaan takana.

	Is ti gëstude in Mars?					Oletko opiskellut Marsissa?
	Giese, mi studet dér mine teçnologa.			Kyllä, opiskelin siellä kaivosteknologiaa.

	Vér is ti vorçende?					Missä työskentelet?
	Mi is developende nove rail-arma teçnologa.			Olen kehittämässä uutta raidetykkiteknologiaa.

	Hyperdriva is çanset inter stelli voyága.			Poimuajo on mahdollistanut tähtienvälisen matkailun.

	Me combáit mes scipa é Mars, é Nove París		Ostimme aluksemme Marsista, Nove Parisista.

	If mi habema gúlda, mi voyágema fur Europa.		Jos minulla olisi rahaa, matkustaisin Europaan.

	He quis coloniza Pluto in anna 2310.			Pluto aiotaan kolonisoida vuonna 2310.
		
	Dér ist bali in terras maras 200 anni acípi.			Maailman merissä oli valaita vielä 200 vuotta sitten.
	
	Mani vídet televisio bifar inventende holoproieçtora		Ihmiset katselivat televisiota ennen holoprojektorin keksimistä.
	
Pieni Sanasto (Dealte Lexíca)


	als fennica (suomeksi)		als nove linga (nove lingaksi)

	alkuperäinen			origíne
	amiraali				amirala
	antautua				capitule
	ase				arma
	avata				abre
	avaruus				spaca
	ehkä				quis
	harmaa				grise
	he				he
	historia				histora
	hämmästyä			amaze
	hän				hi
	ilmoittautua			presente
	isä				patera
	ja				ia
	jos				if
	kaikki				eáll
	kanssa				mid
	keltainen				gelbe
	kieli				lingua
	kulttuuri				cultura
	kun				ven
	kunnioittaa				respecte
	kuten				sva
	luutnantti				leunanta
	maailma				terra
	mahdollisuus			çansa
	me				me
	mies				mana
	minä				mi
	mitä				ved
	nainen				femana
	nähdä				víde
	olla				is
	opiskella				stude
	ottaa käyttöön			nime
	pitkä				alte
	punainen				rode
	raha				gúlda
	ryhmänjohtaja			groupedirecta
	sininen				azúre
	sinä				ti
	sotilas				soldera
	tai				o
	taistella				combáte
	taistelu				combáta
	tarjota				offere
	tasa-arvo				equalita
	te				te
	toinen				andera
	toimia				acte
	tuli				fera
	uusi				nova
	vanha				denova
	velvollinen				oblibounda
	ymmärtää				compré
	äiti				matera

	mondi ia dagi  (kuukaudet ja päivät)

	ianuara				tammikuu
	februara				helmikuu
	marça				maaliskuu
	aprila				huhtikuu
	maia				toukokuu
	iuna				kesäkuu
	iulia				heinäkuu
	augusta				elokuu
	septembera			syyskuu
	octombera				lokakuu
	novembera				marraskuu
	decembera			joulukuu


	monasdága			maanantai
	tízdága				tiistai
	triastadága			keskiviikko
	torsdága				torstai
	freidága				perjantai
	lauardága				lauantai
	sundága				sunnuntai
	
	abreviáta (lyhennys)			come é vordi (tulee sanoista)

	FRESH				Fusia Reactora Emotora Sistema fur Hyper Driva
	HES				Hegemonas Educata Sistema
	ULO				Unita Linguas Organisata
	UNSF				Unitet Nationis Spaca Forca